
MULTIPPELISKLEROOSI ELI MS-TAUTI
Maassamme on noin 13 000 MS-tautia sairastavaa
MS-tauti eli multippeliskleroosi on keskushermoston krooninen autoimmuunisairaus, jossa elimistön oma puolustusjärjestelmä vaurioittaa hermoja suojaavaa myeliinituppea ja toisinaan myös itse hermosäikeitä. Tämän seurauksena aivoihin ja selkäytimeen syntyy tulehduksellisia pesäkkeitä, jotka häiritsevät hermoimpulssien kulkua.
MS-taudin yleisyys on maassamme maailman korkeimpia ja sen esiintyvyy on kasvanut. Sairaus diagnosoidaan useimmiten 20–40 vuoden iässä ja se on naisilla yleisempi kuin miehillä. Kyseessä on yleisin nuorten aikuisten keskushermostoon vaikuttava sairaus.
Kun henkilö kuulee sairastavansa pitkäaikaissairautta, asia ei kosketa vain häntä itseään vaan koko hänen lähiyhteisöään. Taudinkuva vaihtelee paljon sekä henkilöstä toiseen että sairauden eri vaiheissa. MS-taudin etenemiseen vaikuttavat sekä tulehduksellisten pesäkkeiden määrä ja sijainti että hermokudoksen korjauskyky.
MS-taudin tautimuodot
-
Aaltomainen MS-tauti (RRMS eli relapsing remitting MS): tavallisin sairausmuoto (noin 85–90 %), jossa esiintyy pahenemisjaksoja ja osittaista tai täydellistä toipumista niiden välillä.
-
Toissijaisesti etenevä MS-tauti (SPMS eli secondary progressive MS): aaltomaisesta muodosta kehittyvä muoto, jossa oireet alkavat vähitellen edetä.
-
Ensisijaisesti etenevä MS-tauti (PPMS eli primary progressive MS): harvinaisempi muoto (10–15 % diagnooseista), jossa oireet etenevät sairauden alusta asti tasaisesti ilman selkeitä pahenemisvaiheita.
Kokonaisvaltainen hoito hidastaa taudin etenemistä
MS-tautia ei nykykäsityksen mukaan voida kokonaan parantaa, mutta sen oireita voidaan lievittää ja taudin etenemistä hidastaa. Hoito, lääkitys, kuntoutus, omahoito ja vertaistuki tukevat toimintakyvyn ja elämänlaadun säilymistä mahdollisimman pitkään. Kokonaisvaltainen tuki ja moniammatillinen yhteistyö ovat keskeisiä tekijöitä sairauteen sopeutumisessa ja aktiivisen arjen ylläpitämisessä.
Tavallisimpia oireita ja niiden vaikutus toimintakykyyn
MS-taudin oireet voivat vaihdella yksilöllisesti sairuden eri vaiheissa.
1. Fatiikki eli sairaanloinen uupumus
MS-tautiin liittyvä väsymys on poikkeuksellisen voimakasta. Se voi heikentää merkittävästi työkykyä ja arjessa jaksamista sekä vaihdella nopeasti tai lisääntyä äkillisesti esimerkiksi kuormittumisen seurauksena.
2. Kipu
Neuropaattinen kipu tai lihaskivut voivat vähentää toimintakykyä ja aiheuttaa univaikeuksia, mikä heikentää jaksamista.
3. Kognitiiviset oireet
Keskittymis- ja muistiongelmat voivat hankaloittaa normaaleja arkitoimintoja sekä työsken- telyä, uuden oppimista ja erilaisten tehtävien suorittamista.
4. Lihasheikkous
Raajojen heikkous vaikeuttaa liikkumista ja esineiden käsittelyä sekä heikentää itsenäistä toi- mintaa, kuten portaiden nousua tai käden hienomotorisia tehtäviä.
5. Mielialamuutokset
MS-tautiin liittyvä mielialanvaihtelu voi vaikuttaa potilaan mielenterveyteen, motivaatioon, ihmissuhteisiin ja elämänlaatuun.
6. Näköhäiriöt
Näön hämärtyminen, kaksoiskuvat tai tilapäinen näön menetys voivat haitata itsenäistä liik- kumista ja tarkkuutta vaativia tehtäviä, kuten lukemista tai autolla ja pyörällä ajamista.
7. Seksuaalisuuden muutokset
Hermoston vaurioituminen voi aiheuttaa tuntohäiriöitä, erektio- tai kiihottumisongelmia sekä orgasmin saavuttamisen vaikeuksia, mikä voi vaikuttaa parisuhteeseen ja itsetuntoon.
8. Spastisuus eli lihasjäykkyys
Lihasten jäykkyys voi rajoittaa liikeratoja ja aiheuttaa kipua, mikä vaikeuttaa esimerkiksi kä- velyä tai tasapainon hallintaa.
9. Tasapaino- ja koordinaatiohäiriöt
Huono tasapaino voi lisätä kaatumisriskiä ja vaikeuttaa itsenäistä liikkumista ja päivittäisten askareiden suorittamista.
10. Tuntohäiriöt
Puutuminen, pistely tai tunnottomuus voivat haitata raajojen tarkkuutta vaativia tehtäviä sekä turvallista liikkumista ja esineiden käsittelyä.
11. Virtsaamis- ja suolisto-ongelmat
Pakkoinkontinenssi tai virtsaamisen vaikeudet voivat rajoittaa sosiaalista elämää ja vaatia erityisjärjestelyjä arjessa, ja lisäksi ummetus tai suolen hallinnan vaikeudet voivat heikentää hyvinvointia ja lisätä fyysistä sekä psyykkistä kuormitusta.
