MS-taudissa selkäytimeen, aivorunkoon, aivoihin ja näköhermoon muodostuu paikallisia tulehdusmuutoksia. Näkö- ja silmäoireet ovat ensioireita 15–20 prosentilla MS-tautiin sairastuvista.
MS-tautiin viittaavia silmäoireita voivat olla:
näön tarkkuuden ja kontrastiherkkyyden heikkeneminen
värinäön heikkeneminen, erityisesti punaisen värin kirkkauden erottamisen osalta
näkökentän sumentuminen, hämärtyminen tai sokea piste näkökentässä
katseen kohdistamisen vaikeudet ja silmien liikehäiriöt
silmää liikuteltaessa kipu silmien takana tai valonvälähdykset
tekstiä luettaessa rivien liikkuminen ja kaksoiskuvat
normaalissa valaistuksessa häikäistyminen ja silmän valonarkuus
rasituksen ja korkean lämpötilan alentava vaikutus näkökykyyn.
Yleisimmät MS-tautiin liittyvät näkö- ja silmäoireet ovat näköhermotulehdus, silmävärve ja kaksoiskuvat. Lisäksi esiintyy muita oireita, kuten silmälihashalvauksia ja silmän sisäisen etuosan tulehdusreaktioita. Monet potilaat kokevat fatiikin eli voimakkaan uupumuksen lisäävän näkökykyyn liittyviä oireita.
Yksi tavallisimmista näkökykyyn vaikuttavista MS-taudin ensioireista on optikusneuriitti eli näköhermotulehdus. Arviolta puolella MS-tautipotilaista esiintyy jossain elämän vaiheessa näköhermotulehdus. Sen taustalla on usein tulehdusreaktiosta johtuva hermon myeliinin eli hermosolujen jatkeita peittävän aineen vaurioituminen. Oireet kehittyvät nopeasti muutaman tunnin tai päivän kuluessa.
Näköhermotulehdus ilmenee muun muassa rasituksen yhteydessä, kipuna silmää liikuteltaessa ja toisen silmän näkökyvyn sumentumisena. Lisäksi kauas näkeminen voi vaikeutua, silmän liikkeiden yhteydessä esiintyä valonvälähdyksiä tai värinäkö heikentyä erityisesti punaisen värin kirkkauden erottamisen osalta. Silmien ensitutkimuksessa kiinnitetään huomiota muun muassa mustuaisreaktioihin ja näkökenttäpuutoksiin.
Näköhermotulehdus on pääsääntöisesti tilapäinen ja paranee itsestään 2–3 kuukauden kuluessa. Näkö palautuu tavallisesti ennalleen tai lähelle alkuperäistä tilannetta.
Nystagmus eli silmävärve tarkoittaa nopeaa, nykivää, edestakaista silmien liikettä. Kyseessä on tahaton liikehäiriö, jolloin silmä ikään kuin värisee. Liike voi olla vaakasuoraa, pystysuoraa tai molempia. Sen voi aiheuttaa esimerkiksi sisäkorvan, tasapainohermon tai silmien liikuttajalihasten hermotuksen häiriö, ja sitä esiintyy MS-taudissa. Silmävärveen oireet voidaan tulkita myös kognitiivisen eli tiedollisen suoriutumisen ongelmaksi, mistä ei ole kyse.
Silmävärve voi olla lyhtyaikainen tai kestää päiviä, ja liittyä muun muassa MS-taudin pahenemisvaiheeseen. Se ilmenee usein silloin, kun potilaan tulisi katsoa tarkasti tiettyyn pisteeseen. Siihen voi liittyä myös huimausta ja pahoinvointia. Huimaus tuntuu usein aamulla ylös noustessa ja päiväisin tietyissä asennoissa.
Diplopia eli kaksoiskuvat tarkoittaa kahtena näkemistä. Se voi esiintyä yhdessä tai molemmissa silmissä. Kaksoiskuvien näkeminen viittaa aina johonkin sairauteen ja voi johtua silmistä, olla peräisin keskushermostosta tai merkki aivorungon toiminnan häiriöstä. Yleinen syy on silmää liikuttavan lihaksen halvaus. MS-taudissa kaksoiskuvien näkemisessä on tyypillisesti kyse silmien hermotuksen häiriöstä.
Kaksoiskuvien näkeminen edellyttää aina yhteydenottoa lääkäriin.
Näkö- ja silmäoireiden tutkimusten aloittaminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa on tärkeää silmällä pitäen MS-taudin kokonaishoitoa. Ensihoito alkaa usein terveyskeskuksen, työterveyshuollon, yksityisen tai päivystyksen hoitajan tai lääkärin tapaamisesta. Hyvän yhteistyön merkitys optometristien kanssa korostuu MS-potilaiden kohdalla. Vastaanotolla selvitetään oireiden syy ja päätetään yhdessä potilaan kanssa mahdollisista hoitomenetelmistä ja omahoidosta.