Pinnalla: Aivoterveyden peruspilarit

Kesäkuun Pinnalla-sarjassa aiheena on aivoterveys. Neurologisia sairauksia sairastavan on erityisen tärkeä pitää huolta aivoterveydestään. MS-tauti vaikuttaa erityisesti aivoterveyden seuraaviin osa-alueisiin: muistiin, oppimiseen, keskittymiseen ja yleiseen jaksamiseen.


Näiden vaalimiseen ei ole olemassa taikatemppuja, vaan aivoterveyttä voi vaalia kiinnittämällä huomiota elintapoihin.


Erityisen merkittävässä roolissa ovat ravitsemus, riittävä lepo, liikunta, tupakoimattomuus ja päihteiden kohtuukäyttö. Lisäksi sosiaalisten suhteiden ylläpitäminen tukee mielen hyvinvointia, mikä osaltaan taas ylläpitää aivoterveyttä.

Tiedetään, että ravinto vaikuttaa monin eri tavoin terveyteen, myös aivoterveyteen. Aivot ovat riippuvaisia ravitsemuksestamme, koska aivojen kaikki rakennusaineet ovat peräisin ravinnosta. Tämän vuoksi ravinnon tulisi vastata jo lapsuudesta saakka aivojen tarpeita. Se, mitä syömme, vaikuttaa aivoihin ja siihen, miltä ”elämä maistuu”. Terveellisellä ruokavaliolla voidaan ehkäistä aivotoimintojen heikentymistä ja vähentää mm. riskiä sairastua liitännäissairauksiin, kuten aivoverenkiertohäiriöihin.

Aivot, mieli ja keho ovat toimintakokonaisuus. Kun huolehtii aivojen terveydestä, huolehtii myös mielen ja kehon hyvinvoinnista, ja liikuttamalla kehoamme huollamme myös aivojamme. Aivot tarvitsevat siis liikuntaa – liikunta vapauttaa aivojen välittäjäaineita, aivosolujen kasvutekijöitä ja kohentaa hormonituotantoa. Se myös stimuloi aivojen plastisuutta eli mukautuvuutta.


Lisäksi aivot tarvitsevat lepoa. Uni on keksitty aivoja varten. Yöllä aivot peseytyvät, tankkaavat ja remontoivat itseään. Unen aikana hermosoluissa ja niiden välisissä yhteyksissä tapahtuu muutoksia. Yöllä aivot järjestelevät päivän aikana kerättyä tietoa ja siirtävät sitä paikoilleen muistiin. Uni liittyy siis myös oppimiseen: aivosolujen uusiutuminen yöaikaan on vilkkainta niissä aivojen osissa, jotka liittyvät oppimiseen ja muistamiseen.


Tupakointi vaikuttaa terveyteen sitä heikentävästi. Tupakka vaikuttaa aivoihin verenkierron kautta. Nikotiini, häkä ja muut haitalliset aineet imeytyvät verenkiertoelimistöön ja aiheuttavat suoniston supistumista, joka voi pahimmillaan aiheuttaa sydäninfarktin tai aivoverenkiertohäiriön. Tupakan on todettu lisäävän MS-taudin riskiä, heikentävän lääkehoidon tehoa ja vaikuttavan epäsuotuisasti taudin etenemiseen sekä elinajanodotteeseen.


Runsas alkoholin juominen lisää aivoverenkiertohäiriöiden vaaraa: mitä enemmän alkoholia käytetään sitä suurempi vaara on. Alkoholin aivohaitat alkavat kasautua, kun alkoholia alkaa kulua usein ja runsaasti.


Viimeisenä aivoterveyden peruspilarina ovat sosiaaliset suhteet, vuorovaikutus muiden kanssa. Aivoja aktivoiva sosiaalinen kanssakäyminen edistää aivojen terveyttä mm. auttamalla hallitsemaan stressiä ja ehkäisemällä masentuneisuutta. Sosiaalisiin suhteisiin liittyvät harrastukset, kulttuuri ja liikunta piristävät mieltä sekä virkistävät aivoja ja muistia. Yksi ihmisen perustarpeista on kuulua ryhmään ja tuntea itsensä tarpeelliseksi.


Lue lisää aivoterveydestä ja omahoidollisista keinoista MS-ASEMALTA!